Itachin pukua kasaamassa

 

Tästä se kaikki alkoi. Jotenkin itseään oli hirveän hankala saada niskasta kiinni, että puvun sai aloitettua. Kyllähän  minä tätä itse asiassa aloitin ajoissa. Kaapuosaa vaan en ajoissa alkanut tekemään.

 

Tältä näytti minun cosplaynurkkaukseni - tai itse asiassa keittiöni. Kuuntelin youtubesta mm. seuraavia kappaleita:

PSY - Gangnam style

Genki sudo - World order

We're cosplayers

Manga maniac

Girls Generation(소녀시대) - Gee

きゃりーぱみゅぱみゅ - Pon pon

Sekä liuta muita kappaleita, jotka eivät nyt liity cosplayhin, japaniin tai aasialaiseen kulttuuriin millään lailla.

 

Silitysrauta, mutta ei lautaa. Gerbiilit joskus söivät sen. Piti silitellä tuohon kaavun kaulukseen tuo tukikangas kiinni.

 

 Tästä lähtee painaminen! Pilvi piirretty normaalille kalvolle joka on sitten kaksipuolisella teipillä teipattu kiinni. Vihaan painamista (vihasin koulussa jopa seripainotekniikkaa), mutta pakko sanoa, että tällä kertaa painaminen jopa toimi! Johtuuko siitä, että värit ovat kehittyneet sitten viime kerran? Vai itseluottamusta tai kärsivällisyyttä tullut lisää? Äh, en usko!

Pilvi väritetty tuputettu. Ei muuten aluksi näyttänyt noin kirkkaalta tuo väri kuin kuvassa. Vasta kuivuttua väri muuttui oikeasti kirkkaaksi ja ei läpinäkyväksi.

 

Pilvet. Tässä vaiheessa aloin epäilemään, teinkö pilvistä liian pieniä.

Yön yli pilvien kuivuttua pääsin maalaamaan pilviin reunat.

Kaapu edestä pilvien kuivuttua! Tein kaikki pilvet liian lähelle toisiaan sekä liian ylös. Mutta, tehty mikä tehty, ei sitä kukaan huomaa, right?

 Sandaalien osat. Tein sandaalit tosiaan vanhoihin, Arnold'silla käyttämiini työkenkiin, tai niiden pohjiin. Olin joutunut niillä seisomaan jopa 12h joten tiesin, että jalkani kestäisivät. Ja ainakin on hyvin muotoutuneet!

 Kun osat yhdistää, syntyy niistä tällainen muoto. Jouduin ensin piirtämään ajatukseni kengästä paperille, tekemään kaavat ja leikkaamaan vielä ylimääräisestä lakanakankaasta nämä muodot, ennen kuin uskalsin alkaa leikkaamaan oikeaa kangasta tähän muotoon. Olen ollut aina toivoton shoecovereden teossa, joten koskaan ei voi olla liian varovainen.

...ja koska olen huono tekemään shoecovereita, päätin sitten vääntää ihan kengät, en coverit.

 Tällainen on kangasosa ilman pohjaa.

 Ostin Biltemasta teollisuusnitojan, jolla olisi pitänyt saada ammuttua kangas kiinni kengän pohjiin. Vasemmalla näkyy kolme noista niiteistä, muut popsahtelivat irti heti, kun testasin kenkää jalkaani. En enää luota Bilteman tuotteisiin. Ostan sieltä jatkossa enää tarvikkeita, en oikeita työkaluja. Tämänkin idean sain isän teollisuusnitojasta, joka oikeasti nitoo mitä vain mihin vain. Olen kyseisellä vehkeellä mm. ammuskellut niittejä naapurin autoon (kumma juttu, että naapuri vihasi lapsia) sekä tiilitalon tiileihin.

Mutta, kengässä näkyy myös oikealla pari naulaa joilla päätin kangasosan loppujen lopuksi kiinnittää kenkiin. Naulat olivat kyllä ostettu myös biltemasta, mutta ainakin toistaiseksi ovat osoittautuneet soveliaiksi. Jos kumminkin traconista löytyy irrallinen kengänpohja, voi se olla minun.

Olin niin ylpeä kengistäni, että näistä on otettu monta kuvaa!

 Säärystimien kanssa.

 

Väliaikaistietoa, missä asti oltiin menossa. Tässä vaiheessa kello alkoi olla 3.00 yöllä ja minä aloin olla aika silmät ristissä. Taisi olla tiistaita jo tuo tuolloin...eli viimeisen vapaapäivän unet eivät kovin pitkiksi jääneet. Nousin nimittäin kymmeneltä, kun en saanut enää unta.

 

Kaavun vuoriosa. Ostin tähän ihan vuorikangasta, koska puuvilla ei minusta sopinut vuorikankaaksi. Ja ajattelin myös, että saa ainakin hyvin luisutettua kaavun pois päältä. Ja onhan tuo nyt vähän "arvokkaamman" näköinen kuin lakanakangas!

Valmis cosplay! Ja kellokin on mennyt yli pyolenyön... Ja seuraavana aamuna pirteänä seitsemäksi töihin.