Närcon cosplay: Duo performance

© David Johansson

Hahmot: Airi, meido & Siqui, nunna
Sarja: Queen's blade
Cossaajat: Tsyuami ja minä

Närconissa kisaaminen eroaa paljon meidän coneissa kisaamisestamme. Aina ilmoittautumisesta lähtien. Ilmoittautumisessa kun ei näytetty osaavan sanoa yhtikäs mitään - edes kisan aloituksen kellonaikaa.

Lavaharjoittelua, kisa käytiin ulkolavalla. © Cidi

Meille oli annettu alunperin ympäripyöreät ajat, jolloin pitäisi olla lavaharjoituksissa, tuomaroinnissa ja kisaamassa. Mm. lavaharjoitteluun meille oli annettu aika 17.00- ? Viiden aikaan Satu soitti minulle ja kysyi, missä olemme, kun meitä odotettiin jo lavan luona harjoituksiin. Olimme hieman puulla päähän lyötyjä kolmisen-nelisen kilometrin päässä hotellissa ja päätimme ottaa taksin alle. Ehdimme harjoittelemaan (lava-avustajien huojennuksesta päätellen juuri ja juuri?) jonka jälkeen olikin tarkoitus pukea cosplayt päälle.

Tätä varten meille ei ollut erikseen pukkaria. Pukkarin virkaa toimitti yleinen cosplayn ensiapuhuone, joka oli universaali, eli kaikki saivat sinne tulla. Hengaamaan tai korjaamaan pukujaan. Minulle tämä ei ollut ongelma, koska olin lavalle joka tapauksessa menossa alusvaatteisillani. Hypin siis myös luokassa alusvaatteillani ja sain aikaan hermostuneita sekä huvittuneita reaktioita.

Ohjeistus, kuinka pukea kauluksen omaava cosplayosa päälle jo meikatun naaman yli. ©KC

Minulla puku oli muuten valmis, paitsi nunnan päähine piti ommella peruukkiin kiinni ja jalkapanssarit piti liimata ihoon kiinni. Kyllä, ihoon kiinni. Tämä oli minun ratkaisuni tähän panssarin tekoon ja voin sanoa, ettei se ollut kaikkein paras ratkaisu.

Todella rentoa istumista jalkapanssarien liimauksen jälkeen.

Koska meillä oli yllättävän kiire kaiken häslingin keskelle, emme olisi koskaan selvinneet kahdestaan kasaamaan itseämme. Tätä varten ystävät ovat ja apuun riensivät Päivi ja Satu omilta kiireiltään. Tunnin yöunien, kiireen ja hämmennyksen keskellä tämä avuntarjous aiheutti sen, että kisakumppanini pidätteli kyyneliään, ettei purskahtaisi itkuun, niin liikuttunut hän avusta oli.

Tiitin kasaan parsimista ja minun yleistä häröilyä.

Pukujen laiton jälkeen käytimme ajan hyödyksi ja kävimme kuvauttamassa itsemme. Kuvauspalvelu sentään toimi samalla tavalla mitä Suomessa. Huono puoli tässä vain oli se, että kuvat ilmestyivät Flickriin hakusanalla Närcon. Sieltä 10 000 x 10 kuvan joukosta piti sitten osata etsiä juuri omat kuvat.

© David Johansson

Tuomarointiaika muuttui hieman matkan varrella ja lopulta meni siihen, että cosplayvastaava juoksi pitkin käytäviä etsimässä meitä. Tuomarointi paikkakaan joka meille oli alun perin annettu, ei pitänyt paikkaansa. Onnistuimme eksymään matkalla, kunnes pääsimme tuomarointiin.

Tuomarointi oli erilainen, mihin oli tottunut. Kukaan ei halunnut nähdä pukuja lähempää. Puvuista kysyttiin muutama kysymys ja sen sijaan, että olisi kysytty, mikä onnistui parhaiten tai mihin olet tyytyväinen, tuomarit hakivat negatiivisia puolia. Mikä oli hankalinta tehdä, mitä tekisit toisin, mikä kohta puvussa on sinusta huonoin? (omalla kohdalla voin sanoa, etten ollut tyytyväinen jalkapanssareihin).

Kun tuomarointi oli ohi, oli meillä luppoaikaa aina iltaan asti. Kisat alkoivat vasta iltamyöhäisellä ja meidän vuoromme kiivetä lavalle taisi olla lähempänä puolta yötä.

Kisavangit. ©KC

Kisat olivat nopeasti ohi. Meidän nimenne mainittiin (TentacleGirls) mutta sarjaa tai hahmoja ei kerrottu. Kiipesimme lavalle, esiinnyimme ja tulimme pois. Ei poseerauksia, ei kysymyksiä, ei mitään.

© Cidi

Lavan takana esitystämme kehuttiin ja muutama tuli ihmettelemään hajonneita proppejamme. Tsuyamin viikate ja minun *peliristini hajosivat taistelun tuoksinnassa, mutta olimme varautuneet siihen. Oli parempi hajottaa propit kuin vain esittää osuvansa toisen aseeseen.

Kisojen jälkeen voittajat saivat heti tietää sijoituksensa, vaikka se paljastettiinkin suurelle yleisölle vasta lauantaina. Tämä oli minusta harmi, koska kisakokemukseen omalla kohdalla kuului jännittää aina viimeiseen asti, tuliko sijoitusta vai ei. (ei tullut btw.)

Tuli myös opittua tässä esityksessä peruukin kunnolla kiinnittämisen tärkeys. Peruukkini lähti putoamaan kaatumiseni jälkeen ja omat hiukset paistoivat n. puolivälistä asti peruukin alta hyvinkin selvästi. Minulle ei ole koskaan ennen käynyt näin, mutta en kyllä ole koskaan ennen ihan yhtä vauhdikasta esitystäkään tehnyt. Pienenä vinkkinä siis: varmistakaa, että peruukki on kunnolla kiinni.

Youtubessa on kaikkien torstaina esiintyjien esitykset nähtävillä. Meidän esityksemme alkaa n. 1:16:00.

Kokemuksena kisa oli kannattava käydä, mutta en olisi vastaavaa epätietoisuutta Suomessa kestänyt. Tuli myös huomattua, että Ruotsissa arvostettiin esityksiä, jossa taustalla pyöri nauha ja kuului musiikki ja esiintyjät pyörivät lähinnä lavalla esitellen pukujaan. Tämä sama buumi taisi olla Suomessa muutamia vuosia takaperin...?

Tracon 9 ja NCC karsinnat

Con on ohi yhdessä viikonlopussa, mutta siihen valmistauduttiin n. kuukausi. Tuntuu jotenkin omituiselta, että olet koko kuukauden ajatellut vain cosplayta ja sitten se on ohi parissa hassussa päivässä. Jotka kaiken lisäksi tuntuvat vain muutamalta hassulta tunnilta.

Lauantaina omat suunnitelmani menivät uusiksi, koska lähdimme ajamaan Tampereelle myöhemmin kuin oli tarkoitus ja pukujen laitto (omani lisäksi siis) kesti kauemmin mitä luulin, enkä ehtinyt erään foorumin miittiin klo: 12.00. Tästä olen itse hyvin pettynyt, mutta asialle ei mahda mitään.

Kävin kuitenkin nukkemiitissä, joka oli aikamoinen pettymys. Oletin, että joku olisi ollut esittelemässä nukkeja, mutta näin ei käynyt. Tervehdysyritykseni (johtuisiko cossistani?) jätettiin myös huomiotta. Tuli hieman sellainen fiilis, että ensikertalaiset eivät ole kovin tervetulleita tähän tapahtumaan. Tarkennuksena siis, että olen ostanut itselleni mini pullipin, joka oli mukanani tuolla.

Lauantai meni muutenkin aika kiireessä, en ehtinyt edes myyntipöytäsalissa käydä! En ymmärrä, mihin kaikki aika meni.

Lauantaina kierrätin jälleen kerran vanhaa Itachi cosplaytani, jonka olen vannonut jättäväni eläkkeelle. Nyt en enää edes kehtaa sanoa tuota, vaan suosiolla korjaan nuo kengät, housut (kuluneet osittain puhki, wtf?!) ja peruukin. Tiedän kuitenkin jo nyt, että tulevaisuudessa lähipiirissä tulee olemaan Naruto-cossaajia ja voin silloin liittyä aina mukaan Itachilla.

Niin, siis lauantaina olin jälleen Itachina, koska mukanani oli Jiraiya Sennin ja ajattelin, että hänelle olisi mukavampaa, jos seurassa olisi edes toisena päivänä samasta sarjasta oleva cossaaja. Minun pukuani ei liiemmälti kuvattu, mutta Jiraiyaa onneksi senkin edestä. Tämä oli minusta aivan todella upea juttu, koska yritän kovasti aivopestä tutustuttaa kaveriani cosplayn maailmaan.

Lauantain huippu-juttu tapahtui heti ruokailusta palatessamme. Olimme kävelemässä Tamperetalon ohi autoilla käymään, kun meidät pysäytettiin englanniksi ja eräs tummaihoinen mies halusi ottaa meistä kuvan. Otimme taisteluposen ja mies aivan hihkui innosta. Kun hän huomasi silmäni, hänen oli pakko kuvata nekin läheltä. Ja pitää kunaitani kädessä. Ja koputella kaverini cossin osia. Ja ihailla meitä, kertoa miten upea sarja Naruto on, ihmetellä tapahtumaa ja hyppiä paikallaan hihkuen innosta. Ja kyseessä oli minua vanhempi ulkomaalainen mies. Minusta oli aivan uskomattoman upeaa nähdä, kuinka iloinen tämä mies oli! Hän ei ollut tiennyt tällaisten tapahtumien olemassaolostakaan ja kyseli meiltä innokkaasti kaikkea mahdollista. Kun hän lopulta lähti luotamme näin n. minuutin kuluttua, kuinka mies oli jo innoissaan hyppimässä uuden cosplayn ympärillä ja erotin sanoja: "gorgeous! Wonderful! Oh I'm in heaven!"

Muistan, kun minulla oli tuo vaihe vielä päällä. Vaikka en silloin fyysisesti hyppinytkään, kaikki cosplayt olivat jotain superhienoa, kaikki vähänkään conittajien näköiset vaikuttivat superkivoilta tyypeiltä ja kaikki ohjelma oli niin kiinnostavaa, että repesi kun yritti ehtiä kaikkeen.

Vaikka ohjelmiin tai mihinkään muuallekaan en liiemmälti ehtinyt, ehdin käydä kuitenkin katsomassa WCS karsinnat, Hardcore hallcosplay ja Missimissari kisat. Olin itse hyvinkin tyytyväinen kisojen tasoon, vaikka hall-kisasta olenkin mutinoita kuullut. Johtuu kai siitä, että itse sain pyöriä backstagella myös lauantaina ja nähdä pukuja hieman lähempää ja pystyn sanomaan, millaisia ne olivat.

WCS karsintaa sekä esityskisaa oli taas ilo katsoa. Mukana oli kyllä sellaisia esityksiä ja pukuja jotka eivät itseä hätkähdyttäneet ja joille harjoittelu tekee vielä hyvää, mutta niinhän niitä aina on. Minä olen yksi niistä. Mutta voittajapari ansaitsi kyllä finaalipaikkansa, esitys oli aivan upea ja samoin puvut! Nyt vain kun katseli noita esityksiä, joutui ihan miettimään, pitäisikö oma WCS idea miettiä sitten uusiksi. Nyt top 3 koostui aika lailla noista rakkaustarinoista.

Random kuva mustelmasta, jonka sain NCC karsinnoissa. Rakastan harrastusta niin paljon, että sieltä tulleet mustelmatkin ottavat sydämen muodon.

Sunnuntaina minulla oli vihdoin ja viimein aikaa käydä myyntipöytäsalissa, mikä oli enemmän kuin omituista. Tällöin kuitenkin oli NCC- karsinnat, joihin olin osallistunut. Olin jo vitsaillut edellisenä päivänä, että karkaan vessareissulla eikä minua enää sen jälkeen näy. Vaikka olin ollut aivan todella hermostunut koko viikon ja varsinkin edellisenä iltana ja vielä samana aamuna, ei minua hermostuttanut läheskään niin paljon enää pukuhuoneessa. Tuomaroinnin jälkeen minua ei itse asiassa hermostuttanut enää ollenkaan. Tunsin kummaa hyvää fiilistä.

Kuvan ottaminen bäkkärillä on vakavaa puuhaa.

UruharaFC:n Satu toimi minulla avustajana ja olen siitä todella kiitollinen. Olen myös kiitollinen Päiville, joka kävi välillä katsomassa, että kaikki on ok ja muistutti syömisen tärkeydestä. Oli myös upea saada sellaista apua bäkkärillä mitä ei ollut koskaan ennen saanut. Oppi näkemään asioita ihan eri tavalla ja huomaamaan, miten vaivatonta on kisata jos mukana on oikeasti joku, joka osaa ja tietää asioita. Ei itse tarvinnut koko ajan miettiä, onko asu likainen tai rytyssä, moneltako pitää olla missäkin, onko kaikki lavasteet valmiina ja kuka ne vie lavalle... Kunhan itse hoiti itsensä kuntoon, niin kaikki muu kyllä järjestyi.

En lähtenyt hakemaan voittoa (klisee varmasti monen korviin) vaan lähinnä haastamaan itseni. En ole koskaan tehnyt niin tarkkaa ompelutyötä, misä Siguin kanssa olen tehnyt. Olen sen verran ylpeä tästä ompeluksesta (varsinkin hameesta) että jos jotakuta kiinnostaa tulla tulevaisuuden coneissa tarkemmin katsomaan, kysymällä saa kurkata hameen alle! .... eikun mitä?!
Jalkapanssarit eivät sitten onnistuneet yhtään sen paremmin kuin aiemmatkaan, mutta teen puvun teosta erikseen päivityksen, jossa marmatan nuo viat.

Kenraaliharjoitus sujui huomattavasti paremmin kuin itse esitys, miksi? Lavaste toimi silloin moitteetta, lava saatiin pimeämmäksi rukouksen kohdalla, jolloin pantsujen hohde näkyi kunnolla, jalkapanssarit kestivät polvistumisen, lyönnit osuivat paremmin kohdalleen, hiha ei tarttunut kiinni aseeseen ja murskaus sujui just eikä melekeen oikein. Esityksessä näin ei käynyt.

Mutta...

Kaiken kaikkiaan Tracon oli minusta mukava tapahtuma. Pieni kiire sopii itselle paljon paremmin, mitä täysin päättömänä hengailu.

Toimin myös Japanpopin twiittaajana koko viikonlopun, mutta se ei mennyt kovin mallikkaasti. Pienellä alueella useita matkapuhelimia ja verkot olivat ylikuormittuneet tämän takia. En siis pystynyt lähettämään twitteriin melkeinpä yhtään kuvaa.

Mutta sen sijaan, tässäpä olisi Siguin lavakuvia, mitä olen netistä onnistunut onkimaan itselleni. Vilauttelin lavalla jälleen kerran - nyt ihan kotiyleisön edessä.

"God, help me to destroy the heretics."
© Katariina Ihalainen

© Katariina Ihalainen

© Simo P.J Ulvi

Rikkinäiset jalkapanssarit. Eivät kestä polvistumista.
© Katariina Ihalainen

Extrana vielä mitä tapahtuu, kun murskaus ei mene niin kuin Strömsöissä. Tämän takia:
a.) tiilen pitää olla heilumatta
b.) pitää osata lyödä oikealla kohdalla.

Mustelma muuten muuttuu päivän mukaan, tänään se kiertää kokonaan ranteen ympäri.

In English:
I was in NCC (Nordin Cosplay Championship) preliminary in Tracon. I didn't get the place, but it doesn't matter, I had really fun.

Finncon 2014

Tänä vuonna Finncon oli Jyväskylässä , liikuntatieteiden rakennuksessa. Viimeksi olin Finnconissa... 2-3 vuotta sitten ja paikkana oli myös Jyväskylä. Tämä con oliminulle  vain erilainen kuin muut conit.

Yleensä olen yksi kävijöistä tai heitä, jotka tekevät conia. Tällä kertaa kokeilin jotain muuta: olin yksi myyjistä. Ja itse asiassa se oli aika hauskaa.

Animecon oli samaan aikaan Kuopiossa ja ihmiset jotka siellä olivat, saattoivat nähdä HeadHunter storen myymässä. No, HeadHunter store oli myymässä myös Finnconissa ja minä olin se myyjä.

Lauantaina (jolloin olin myyjänä) kaverini maalasi minut siniseksi. Minä maalasin itselleni pilkkuja naamaan ja sliippasin hiukseni. Meinasin laittaa myös keltaiset piilarit, mutta en muistanut, että en enää omista sellaisia. Yksikään Jyväskylän myymälä ei keltaisia piilareita myynyt. En siis keltaisia silmiä saanut. Olin silti jonkinsortin X-menin Mystique (leffaversio).

Sain kunniamaininnan "paras elokuvahahmo" hallcosplay kilpailussa. Yay!

Keskisuomalainen otti kuvankin minusta. Voitte nähdä sen täällä, toinen kuva, Hellboyn jälkeen.

Mutta alempana näette kyllä myös tuon kuvan.

This year's Finncon was in Jyväskylä. Sport Sciences at the University of Jyväskylä was the place where con was. Last time when I was in Finncon was... 2-3 years ago when it was in Jyväskylä also. This time my Finncon was just little bit different than any other cons.

Usually I am one of the visitors or one of those, who are making con. This time I tried something else: I was one of the sellers. And actually it was kind of fun.

Animecon was in the same time in Kuopio and people who was in Animecon, maybe saw, that HeadHunter store was there also. Well, HeadHunter store was in Finncon also and I was seller in there.

On Saturday (when I was a seller) my friend painted my skin blue. I painted dots on my face and sleek my hair. I tried to put yellow contact lenses also, but I didn't have those anymore. I didn't remembered that and any place in Jyväskylä didn't sell yellow contact lenses. So I didn't have lenses. Still I was somekind X-men's Mystique. Movie version.

Photoshop is good

I got honorable mention "best movie character" in hall cosplay competition. Yay!

Keskisuomalainen (our newspaper) take picture of me. You can find it here, it is second picture after the Hellboy.

But also, here is the picture of me:



Picture by Markus Makkonen

Sunnuntaina olin vain kävijänä paikalla ja silloin olin Hellgirl. Pääsin hallcosplaykisaan taas mukaan, mutten sijoittunut. Ja minusta Mystiqueni oli parempi, tykkäsin enemmän. Ensi kerralla teen vain paremman version.

Edelleen odotan anikin kuvia...

On Sunday I was only a visitor and then I was Hellgirl. I got in hallcosplay again, but I didn't get any reward. And I think my Mystique was better, I liked it. Next time I just make better version.

And more pictures:

I also found Wolverine! (Arttu)

... and Hellboy (:

And one wtf picture.

Cosplay is not over yet

En ole lopettanut cosplayaamista, vaikka blogin puolella onkin ollut hiljaista. Olin lomalla ja minulla oli enemmän tekemistä, mitä olin kuvitellutkaan. Tämän lisäksi koneeni muisti alkaa olla täynnä, joka tekee koneestani äärimmäisen hitaan (yhden kuvan lataaminen voi viedä tunnin). Myöskään Finnconin kuvauspalvelun kuvat eivät ole vieläkään saapuneet anikin kuvauspalveluun, joka pisti ehkä hieman harmittamaan, kun teksti on kuvia vaille valmis ollut jo jokusen kuukauden.

Sitten tulikin uusia coneja ja cosseja ja tämä ne kertyivät… Olen kuitenkin aikeissa kertoa teille kaikista coneista ja cosseista, missä olen käynyt / tehnyt!
 
Sillävälin, naattikaa (tai älkää) vaikka tästä kuvasta hajamielisestä Siguista.


I'm still here, just taking a little brake about the blog. I had summer holiday which was super busy (weird, because I didn't have nothing to do when I started it) and when I didn't get my photos on time, my writing never come out. And then came another con and another and another and... But I'm gonna write every cons and cosplays, I swear!
 

 

And pssst... If you still want to know what is happening to my cosplay life, you can always watch my Facebook page also.

Desucon 2014

Tämän vuoden Desucon olikin täynnä peruutuksia. Piti lähteä kaksi ihmistä enemmän - mutta työt ja häät osuivat päällekäin. Piti osallistua pariin ryhmäcosplayhin mukaan - mutta tilaukset eivät tulleet ajoissa. Piti tehdä sitä ja tätä - ja tuota tuli. 

Mitään erikoista ei tässä conissa tapahtunut. Näin kavereita, tutustuin muutamaan uuteen ja hengailin conissa kuten yleensäkin. Itselleni en mitään uutta saanut tehtyä, mutta Chiisaille tein Nausicaä cosplayn. On muuten hankala tehdä cosplayta vanhoilla, liian pienillä mitoilla. Loppujen lopuksi cossista tuli hieman liian suuri, mutta mieluummin niin päin kuin toisin päin vai mitä?

Itse kierrätin conissa lauantaina Stockingin, mitä oli kyllä huono valinta. Lauantai oli lämpimämpi päivä kuin sunnuntai. 

Mekkoon on uusittu takana oleva rusetti, samoin kuin päähän (jotka eivät oikeastaan näy yhdessäkään kuvassa!) ja helman alle on laitettu tällä kertaa enemmän tylliä.

Sunnuntaina olin Thaimaaseen tehdyllä Weda cossillani liikkeessä. Hieman oli viileää välillä, mutta sitä se asuvalinta teettää. Onneksi ei satanut, rusketuksestani ei tullut sen takia pilkukasta.

Chiisain cosplaymentori, japsipose ja hyvin menee!

Perjantaina kun tulimme, en ollut vaivautunut laittamaan mitään cosplayta päälleni. Minut saattoi nähdä hyppimässä tällaisenä:

Ohimennen vihjaan nyt kaikille, että käykää ihmeessä katsomassa sunnuntain esityskilpailussa voittaneen ryhmän esitys Vermilion cityn kuumat kaivosmiehet. Ansaitsi voittonsa ja ah, en ole nähnyt mitään näin hauskaa pitkiin aikoihin!

Kuvia löytyy tuolta con pictures linkin takaa --->

This year's Desucon was little bit different that I first thought. Two friends cancelled and I cancelled two cosplay group entries.

Nothing special didn't happened this con. I saw my friends, I get some new friends and I just hanging out like I usually do in cons. I didn't make any new cosplay to myself, but I did Nausicaä cosplay to Chiisai. It is kind of hard to make cosplay, when you have too small measurements. Cosplay was too big for Chiisai, but better too big than too small, right? Chiisai is growing so fast.

I used Saturday to my old Stocking cosplay. I changed both bowties (but you can't see that, stupid pictures) and I put more tulle under my skirt.

On Sunday I used my Thailand's Weda cosplay. It was little bit cold, but hey, I chose my cosplay myself. Saturday was warmer day, so I chose wrong. But luckily didn't rain on Sunday!

Oh and have to say, go to watch show cosplay competition's winners show Vermilion city's hot miners. They really deserved to win and ah, I haven't seen anything that funny for a long time!

You can find pictures behind that con pictures link --->