Mimicon, Mikkelissä se con on

Ensimmäistä kertaa Mikkelissä järjestetty con pidettiin 18-19.5 Mikaelin salissa. En tiennyt mitä conilta odottaa, joten lädin avoimin mielin matkaan. Mikkeli oli minulle entuudestaan tuttu, koska puolet suvustani suurin piirtein asuvat tuossa kaupungissa.

Paikkana Mikael oli minusta todella hyvä, ahtaita kohtia ei tullut missään vastaan. Tietysti kävijöitäkin oli sen verran vähän, että sumia ei päässyt syntymään, mutta kyllä parikinkymmentä ihmistä sellaisen onnistuu tekemään jos samaan paikkaan kaikki jumittavat.

Sisätilat olivat ihanan valoisat ja ilmanvaihto toimi ihan hyvin. Lämmin kyllä oli, mutta ei niin sietämätöntä, että olisi pitänyt ulkona sen takia viettää suurimmaksi osaksi aikaa. Joiltakin kuulin, että oli ongelmia löytää pukkareita tai paikkoja missä ohjelmia pidettiin, mutta tätä ongelmaa ei itsellä ollut. Minusta kartta oli selkeä ja kun me tulimme, oli ohjelappujakin seiniin jo liimattu.

Pieneksi coniksi minusta hyvinkin viihtyisä. Meillä oli tosiaan mukana itseni lisäksi aviopuolisoni, hänen 10v tyttärensä (toimikoon nyt nimi Chiisai hänellä) sekä Yukihara. (Tiitiäinen)

Chiisai oli ensimmäistä kertaa mukana conissa ja allekirjoittanut hänet itse asiassa mukaan aivopesikin. Ihmeteltävää ja katsottavaa riitti koko päivälle ja suurena järkytyksenä tuli tieto, että Mimi oli oikeasti vielä pieni con.

Kasvot peitetty vanhempien pyynnöstä.

Vaikka kigurumia ei nyt virallisesti ihan cosplaypukuna voida pitää, puhuimme siitä huolimatta Chiisain ensimmäisestä cosplaysta, jonka hänelle valmistin. Itse asiassa tässä oli yksi syy, miksi oma pukuni ei valmistunut ajallaan. Minusta on parempi antaa itseni pettyä, että uusi puku ei valmistu, kuin pienen tytön. Ja pukuun oltiin hyvin tyytyväisiä!

Lauantaina minut nähtiin sitten kisaamassa Itachina cosplaykisassa numerolla 4. Voittopaikkaa en saanut, mutta se ei haitannut minua yhtään -  en tiedä miksi. Ehkä yllätyin niin paljon cosplayn tasosta, että myönsin hävinneeni paremmilleni. Tai ehkä minun piti esittää olevani vahva ja näyttää urheilijahenkeä.
"Hoh hoh hoo, enpäs pettynytkään, hyvä kisa, jeah!"

Ilmeeni potkussa, I'm sexy and I know it.

Eikun anteeksi, minunhan piti aloittaa tämä vuodatus toisin:
Hyvät typerät kisatuomarit ja äklöt kanssakisaajani, minusta te valitsitte päin p:tä.... No, ei nyt sentään. Minusta vain Urahara FC:n kommentit, miten tuomarit ja kanssakisaajat voi sitten omassa blogissaan käydä haukkumassa pataluhaksi olivat hauskoja. En itse nähnyt järjestelyissä mitään haukuttavaa, parannuksia tottakai löytyy, mutta en viitsi niistä alkaa napisemaan. Omat silmät kumminkin auenneet aika paljon enemmän tuosta järjestelypuolesta sekä tuomaroinnista, joten minusta kummassakaan ei ollut valittamista.

Sain kumminkin mukaani kunniamaininnan eläytymisestä hahmoon. Nyt on siis todistettu, että vittumainen luonteeni sopii tällaisiin hahmoihin parhaiten.

Lavalla olin muuten suurin piirtein tajuton. En muista, mitä lavalla tein, enkä muista edes lähteneeni sieltä pois. En varmaan pääse koskaan lavakammostani ja siitä huolimatta kiipeän sinne pyörtymään seisaalleni aina uudelleen ja uudelleen. Masokistin vikaa, selvästikin.
+ sain jälkikäteen kuulla, miten typerää oli valita etupotku (jonka paniikissa tein vielä hieman päin kikkaraa) jonka kuka tahansa osaa tehdä. Anteeksi, korjaan tämän seuraavaa kertaa varten.

©Japsu, onnistunut sivupotku

©Japsu - Summoning no jutsu: Gaikotsu.

Ja koska sain palkinnon eläytymisestä hahmoon, piti sitten mennä palkinto lyttäämään kumoon ja lähteä tanssimaan Itachin hahmossa. Älkää kertoko tuomareille.

Iltapäivällä sitten päätin testata myös tulitaiteita Mikaelin pihamaalla, mutta pakko sanoa, että nyt ei osunut eikä uponnut: ei niin yhtään! Tarkempi tulitaidepäivitys tästä on tulossa.

Lauantai menikin sitten yllättävän nopeasti ja takaisinlähtö odotti. Olimme yön Pieksällä, josta siirryimme sitten sunnuntaina jälleen Mikkeliin. Chiisai ei nyt ollut mukana, koska hänellä oli oma esiintymisensä Jyväskylässä. Me kolme siis lähdimme sunnuntaina Mikkeliin.

© Konsta Väänänen

Minut ja Yukiharan pystyi sitten bongaamaan cosplaydeitistä sunnuntaina. Alun perin olin osallistunut Human Clericcina tähän osuuteen, mutta kun puku ei ollut valmis jouduin vetämään päälleni jotakin muuta. Kun ilmottauduin mukaan, minun lisäkseni heterokierroksella ei ollut kuin kysyjä. En siis viitsinyt tehdä ohareita niin nopealla varoitusajalla ja päätin mieluiten vain vaihtaa pukuni. Olin siis sunnuntaina Naru Narusegawa Love Hinasta. (jälleen) Ja voitin Bishopin itselleni, hahaa!

Mukaan tarttui myös pockyjen ja ramunen lisäksi kaksi figuuria (arvatkaa kumpi on minun ja kumpi mieheni?) sekä aivan ihana backstreetin mekko ♥

Queen's Blade Alleyne ja Naruto Kakashi Hatake,