Conia kasaamassa - Katsudocon

Mitä pitää tehdä, kun kasataan conia? Ei paljon mitään, mutta siitä huolimatta sitäkin enemmän.

Olen kyllä unelmoinut conin järjestämisestä ja minulla siintää edelleenkin unelma Kosupureconista, tuttujen kesken Kosuconista, jonka pääpaino olisi nimensä veroisesti cosplayssa. Tämä tapahtuma piti järjestää jo vuosi sitten, mutta en saanut tiloja hommattua tapahtumalle. Se harmitti suuresti, sillä olin saanut jo paljon sponroreita sekä myyjiä tulemaan coniin. Mutta kun ei niin ei, ei siitä pääse yli eikä ympäri.

Kuin sitten sattuman kaupalla satuin eräänä päivänä Forumin kauppakeskukseen Jyväskylässä eksymään ja lähtemään ostoksille askartelupuoti Piaan. Minulla oli Piaan 65€ lahjakortti joka piti tuhlata ja mietinkin siinä ostosten lomassa, mitä kaikkea tarvitsin. Taisin sitten ääneen mainita lauseen; "Mitä minä nyt tarvitsen tuleviin cosplayhini?" Tästä aloitimme keskustelun kaupan omistajan Pian kanssa.

Kaupasta poistuttuani huomasin, että minulla oli Pian puhelinnumero kännykässäni ja hänellä minun. Olimme vaihtaneet tietoja ja tarkoitus olisi järjestää cosplaytapahtuma, pienimuotoinen con. Olin aika puulla päähän lyöty, miten tällaista voi tapahtua, kun kaikkein vähiten odottaa.

Sovimme Pian kanssa ensimmäisen tapaamisen askartelupuotiin ja sovimme päivämäärän sekä conin yleisen luoteen. Tässä vaiheessa ymmärsin, että olin käsittänyt aivan väärin, mitä Pia oli tarkoittanut. Pia oli ajanut takaa aivan oikeaa conia, kun itse olin ajatellut pientä, pari tuntia kestävää tapahtumaa forumin ykköskerroksen aulassa.

Aluksi suunnittelimmekin conista yksipäiväistä - iltabileineen kaikkineen. Lopulta päätimme, että pidämme samaan syssyyn koko viikonlopun kestävän conin. Ideoita lenteli laidasta laitaan ja kirjoittelimme paljon ylös. Pia oli hyvin kokenut tapahtumajärjestäjä ja huomasin heti, että hän oli organisoinut jo melkein koko conin, vaikka ei ollut edes ollut vielä varma, pidämmekö koko tapahtumaa. Hän sai kaikki tuntumaan niin helpolta. Suurimman osan vastuusta otti tottakai Pia ja hoiti käytännön järjestelyt. Minulle jäi lähinnä ohjelman vetäjien, paneelin pitäjien sekä kävijöiden hankkiminen. Ja tottakai myös mainosten ja nettisivujen luonti oman ammatin pohjalta.

Ensimmäisestä ''kokouksesta'' lähtiessä minulla oli hyvinkin toiveikas olo. Monta asiaa oli vielä auki, mutta monta asiaa oltiin myös saatu hoidettua eteenpäin. Saman illan aikana varmistui vielä tilat sekä muutama muu käytönnön asia. Mitä enemmän aikaa kului, sitä enemmän asioita alkoi tulla ja sitä enemmän löimme noita lukkoon. Meillä olisi koko Forum käytettävissämme aina ykköskerroksesta alkaen neljänteen kerrokseen. Ja aluksi olimme suunnitelleet tapahtumaa pidettäväksi vain ykköskerrokseen!

Tottakai matkan varrella sattuu myös kompastuskiviä - minä aloitin uuden työn uudessa firmassa, mikä tarkoitti minulle raskasta työrupeamaa. Olin 11h päivässä kiinni töissä, 5pvä viikossa ja minulla oli vain viikonloput vapaata. Jaksaminen kärsi ja illalla ei conin eteen jaksanut oikein muuta tehdä, kuin lukea Pian laittamat mailit ja vastata niihin. Pialla taas sattui töissä sairastuminen, joka pakotti Pian olemaan yksin koko viikon. Conin järjestäminen seisoi kun kumpikin oli kiinni töissä. Tässä vaiheessa omassa pienessä mielessäni kirosin sitä, ettei vuorokaudessa ollut enempää tunteja. Aika loppui kesken.

Lopulta sain itseäni niskasta kiinni ja aloin hoitamaan asioita eteenpäin. Teimme Pian kanssa jälleen pienet kokoontumisajot jossa selvittelimme epäselvyyksiä omalta osaltamme toisillemme. Saimme taas hommaan jotain tolkkua ja Pia siirsi osan vastuusta minulle, minun antaessa Pialle jälleen jotakin tietoja coniin liittyen. Nyt minun olisi siis saatava myyjät kasaan coniin.

Tuumasta toimeen! Raahasin oman läppärini töihin ja aloin hommiin. Keräsin kauppojen nimiä ja lähetin heille kyselyä, ketkä haluaisivat vuokrata myyntipöytiä conistamme. Samalla kun opetin uutta työntekijää tuuraamaan minua poissaollessani, pystyin samalla ohimennen tekemään conille tähdellisiä asioita ja saamaan siitä vielä palkkaa. (työpaikallani on vielä todella hiljaista kun ihmiset ovat kesälomilla) Homma alkoi jälleen etenemään ja Pia selvitteli mahdollisuuksien mukaan vastauksia minun kiperiin kysymyksiin. Nettisivut alkoivat myös hiljalleen hahmottua html-koodin *tuilusta huolimatta.

Nyt tässä vaiheessa voisin sanoa, että olen hyvillä mielin. Vaikka aloimme tehdä conia todella lyhyellä varoitusajalla, uskon, että saamme tämän järjestettyä kunnialla.Coni on ensimmäinen laatuaan joka pidetään kauppakeskuksen tiloissa, joten odotan jännityksellä, mitä siitä oikein seuraa. Tottakai harrastus saa tällöin paljon mainosta ns. "tavallisten" ihmisten keskuudessa ja tietoisuus japanilaisen populaarikulttuurin tapahtumista kasvaa, mutta miten käytännönjärjestelyt conissa toimivat...en osaa sanoa. Aika näyttää, mutta olen positiivisella mielellä liikenteessa. Luotan Pian kokemuspohjaan ja otan hänestä oppia, haluan todellakin tietää, miten nämä asiat toimivat. Cosplayvastaavan asemassani en saanut positiivista enkä negatiivista palautetta koskaan, muuta kuin netin keskustelupalstoja ja blogeja lukemalla itse aktiivisesti. Jos en olisi tätä tehnyt, en olisi koskaan saanut tietää, miten tuo vastuutehtävä edes kohdallani meni. (päin helvettiä) Eräs kaveri minulta kysyikin tästä conista kertoessani, että; Miten pystyn yrittämään uudelleen? Eikö nuo ilkeät puheet netissä saaneet minua epäilemään, onko minusta siihen? Mitä jos epäonnistun? Niin. Enpä ollut edes miettinyt tuollaisia asioita. Kyllähän nuo kommentit satuttivat, koska joukossa oli hyvinkin kokeneita järjestäjiä sekä kisaajia, jotka haukkuivat minut maan rakoon, mutta eivät uskaltaneet näyttää sen verran selkärankaa, että olisivat tulleet nämä mielipiteet sanomaan paikan päällä päin naamaa. Kyllähän se tuntui, todella pahalta. Ja tuolloin olin varma, että minun conityöntekijän urani oli ohi. Ja itse asiassa mietin jo koko cosplayn lopettamista, sillä pitkän aikaa tapahtuman jälkeen minusta vieläkin tuntui, että en löytänyt harrastuksesta enää mitään positiivista.

Siitä huolimatta minulle tarjoutui uusi tilaisuus ja nyt olen päättänyt tsempata asian kanssa. Kun minulla on joku, joka on ammattilainen ja varmasti osaa, en ole tyhjän päällä. Minulla on joku, joka neuvoo ja opastaa, joku joka tekee ja jolta voin vierestä katsomalla oppia. En pyörittele raharumbaa enkä sattuneesta syystä vuokraa tiloja, mutta teen silti oman osuuteni conin onnistumisen puolesta. Ja olen siitä hyvin iloinen, että juuri minä olen saanut tuon toisen mahdollisuuden todistaa kaikille heille jotka minua nenän varttaan pitkin katsoivat ja puhuivat selän takana, että minä en suostu jäämään pois tästä harrastuksesta. Että minäkin pystyn olemaan osa conin toteuttajia!