W.I.P Cosplayn SM-kisat

Konnichiwa kaikille, en ole kuollut - ainakaan vielä. Olen vain pitänyt hiljaiseloa.

Omassa henkilökohtaisessa elämässäni on käynyt vähän kaikenlaista  - muutin muunmuassa omilleni tässä kesällä. Sinkkubileet! Tai sitten ei. 

Olen ottanut itselleni niin paljon tekemistä ja menoja, etten ole oikeastaan ehtinyt hengähtämään. Hauskaa vaihtelua siihen, että tuijotan sohvalla telkkaria ja mietin, mitä ihmettä teen elämälläni.

Syksyllä bongasin, että cosplayn SM-kisat tulevat taas ja päätin rohkaista mieleni ja osallistua. Tämä kannatti, sillä portfolioni hyväksyttiin ja pääsin mukaan kisaan. 

Koska ilmoitus tuli aivan liian *kröhön* myöhään - aikaisin - myöhään, niin tuossa 3kk aikanahan ei mitään pukua ehdi aloittaa. Siksi ostin kankaat 5vko ennen ja aloitin puvun teon 3vko ennen. Ja teloin jalkani 2,5vko ennen ja kävelin sauvoilla muutaman päivän, joka auttoi cosplayn tekemisessä aivan suunnattomasti. Jalkani ei antanut minun mm. istua lattialla, laittaa itseään yhtään koukkuun tai suoraksi. Piti pitää se n. 60 asteen kulmassa, jottei kipu ja paine ollut sietämätön.

Cosplay ilman tuskaa on teeskentelyä

Koska kisa-asua - kuten mitä tahansa cosplay asua - ei voi tehdä ilman ongelmia, en voinut tätäkään tehdä ilman pieniä takaiskuja.

Taustavideon kanssa tuli ensimmäisenä ongelmia. Oma läppärini on alkanut olla tiensä päässä, eikä jaksa pyörittää mitään kovin isoja ohjelmia. En siis saanut taustanauhaa / videota kovinkaan hyvin tehtyä, kun ohjelma kaatuili jatkuvasti, ilmoitti, ettei ota komentoja vastaan ja välillä vain jumitti koko koneen.

Äärimmäisen laadukasta uutisointia, melkein iltalehtien tasoista.

Onneksi kuitenkin tähän saatiin lisäaikaa, kun tekniikka ei ilmoittanut tarpeistaan ajoissa. Olin ottanut itselleni assariksi hyvän ystäväni Hobitin, joka luojan kiitos lopulta minut pelasti ja auttoi tekemään tuon taustanauhan. Minua auttoi myös eräs ystäväni, joka auttoi minua etsimään taustamusiikkia ja pidentämään erästä taustanauhaa. Olen tästä erittäin kiitollinen!

Taustanauhaan oli myös hankala löytää miespuolista ääninäyttelijää. Olin valinnut itselleni hahmon mangasarjasta, joka oi jätetty kesken viidennen kirjan kohdalla eikä animea koskaan ole tästä sarjasta yllättäen tehty. Kaikki piti siis äänittää itse.

Lopulta onnistuin uhkail kiristä suostuttelemaan erään VPK:laisen ystäväni antamaan minulle äänensä. Hän myös ystävällisesti oikoluki tekstini ja korjasi pienet kielioppivirheet (tähänkin kun moni tarjosi apuaan, mutta yksikään avun tarjoajista ei koskaan minulle tekstiä tarkistanut. Miten kuusi ihmistä voikin tehdä oharit...).

Kun taustanauhaepisodi oli lopulta onnellisesti ohi, alkoi puvun teko. Ja tottakai lopulta minulle alkoi tulla paniikki kun tajusin, etten ehdi saada pukua valmiiksi.

Pyysin Facebookissa apua kavereiltani. Ja luojan kiitos omistan upeita ystäviä, sillä apua tuli!

Ensimmäisenä minua tuli auttamaan työkaverini, jonka pikkusiskolle olin tehnyt kesällä tämän ensimmäisen cosplaypuvun. 

Työkaveri joutui heti orjahommiin mm. silittämään, nuppineulaamaan, leikkaamaan kankaita ja levittämään gessoa.

Tämä edisti tekemistäni hurjasti. Kuitenkin viikolla yksin ollessani tahti taas hiipui, kun jalka muistutti, ettei tarvinnut paljon kumarrella tai pitkään istua ompelemassa. Taas apu oli tarpeen. Onneksi eräs ystäväni ilmoitti halunsa tulla auttamaan ja hyppäsi perjantaina linja-autoon matkustaen neljän tunnin ajan, jotta pääsi auttamaan minua asun kanssa. Hän auttoi minua todella paljon ja hänen takiaan opin monta uutta asiaa viikonlopun aikana. En olisi ikinä selvinnyt ilman häntä ja se, että hän oli heti valmis lähtemään auttamaan, oli minulle äärimmäisen iso asia.

Ystäväni piti myös huolen siitä, että muistin syödä cosplayn välissä td="">

En ole ikinä ollut kovin hyvä tekemään proppeja ja ne potkivat minua päähän tässäkin projektissa. Olen paljon enemmän kehittynyt puvussa ja ompelussa, mitä proppien teossa. Ja sekös tässä olikin vasta kamalaa.

Propit: 

Kypärä

- Pohjana toimii laskettelukypärä
- Päällä kanaverkkoa ja maalarinteippiä
- Päällystetty gessolla n. 15 kertaa

- Hiottu n. 100 kertaa
- Päällystetty Worblalla

- Maalattu spraymaalilla ja akryylimaalilla

- Lakattu kiiltävällä lakalla
- Pudotettu valmiina ja harjas vääntynyt tämän takia. Kiroiltu niin paljon, että varmasti herätetty joku uinuva demoni

Ensimmäinen vaihe, kanaverkko kiinni ja teippaus alkakoon. 

Gessotaan. Paljon.

Välitesti, meneekö kypärä edes päähän. Menee se.

Worblalla päällystämisen aloitus.

Worblan sulatus kypärän päälle.

Worbla muotoiltuna kypärän päälle.

Worbla ei ole minulle aineena mitenkään tuttua, joten olin yllättynyt, kun ystäväni minulle roudasi palan Worblaa ja käski käyttämään sitä. Olin aivan pihalla, miten ko. massa toimii, mutta suosittelen lämpimästi kaikkia kyseistä ihmeainetta kokeilemaan. Minulle tämä oli ensimmäinen kosketus Worblaan, mutta ei todellakaan viimeinen. Työstäminen oli yllättävän helppoa ja uskoisin, että harjoittelulla oppisin oikeasti käyttämään tätä ihmeainetta kunnolla tulevissa cosplayssa. 

Raitisilma suodatin

- Vanha nasse, joka on maalattu harmaasta mustaksi 

- Styroksi (+ hionta)

- Gesso (+hionta)

- Erikeepperi

- Worbla
- Akryylimaalit
- Spraymaali
- Grimas-värinappien muovikoteloita
- LVI-putkea
- Fimoa

- Kuumaliimaa

- Pikaliimaa

- Yksi kulunut reppu

- Laukkunauhaa / remmiä / mitä lie
- Sellainen klick-lukko jonkaoikeaanimeäennytmuista

Asu

- Heijastinnauhaa

- Huomiokangasta

- Vetoketju x 2

- Tarranauhaa

- Kahta eri laatuista puuvillaa (päällinkangas sekä vuorikangas)

- Henkselit

- Hanskat (värjätty)

- Päällintikkauksia, vahvistusompeleita, pussittamista...

Takin selkämysosa 

Tässä vaiheessa kämppä oli vielä siisti cosplayn jäljiltä

Ensimmäinen, viimeistelemätön raakaversio puvusta

Lopullinen versio

Kun ystäväni tuli minua auttamaan puvun kanssa, tuli puku lopulliseen muotoonsa. Housuja piti lyhentää, takkia kaventaa ja jäljen piti olla moitteetonta. En oikeastaan ymmärrä, mitä takin kanssa oli käynyt, sillä olin tehnyt sen samalla peruskaavalla kuin Itachin kaavun - eikä kaapu ollut lähestään niin säkkimäinen, mitä tämä takki oli. Olinko sitten Itachin kaavussakin tehnyt kavennuksia, joita en nyt onnistunut muistamaan? Ken tietää.

Lähdemateriaalissa oli vielä hieman piilossa hahmon housut reisien kohdalta, joten taskut ovat minun omaa luovuuttani. Yleensä tämän mallin asuissa on taskuja useampi housuissa (omissani ulkomuistista laskettuna löytyy neljä) ja takissa (ulkomuistista heitän 6) mutta lähdekuvassa näitä ei näkynyt. Takki jätettiin siis taskuttomaksi, mutta housuihin halusin ehdottomasti kaksi taskua. Auttaa kantamaan pakollisia tavaroita ja kyllähän työvaatteissa taskut pitää olla!

Instagrammissa keskiviikko yönä julkaistu kuva

Lopulta keskiviikkona sain cosplayn sille mallille, että pystyin sanomaan sen olevan valmis. Pientä säätöä pitää vielä tehdä - kenkiä pitää maalata, remmejä lyhentää, langanpätkiä nyppiä irti ja peruukki möyhentää - mutta ne ovat pieniä juttuja. 

Hahmon haluan vielä pitää piilossa, mutta kyllähän tuosta jo saa varmaan aika hyvin osviittaa, millainen hahmo on kyseessä ja millaisesta sarjasta. Lauantaina tämä puku sitten nähdään lavalla!